lauantai 15. maaliskuuta 2014

Oppitunti 3: Eri 3D-mallinnusohjelmien käyttö mallinnukseen

Voidaan sanoa, että lähes jokaiselle alalle on olemassa oma mallinnusohjelmansa.
                                                                                        
 Ohjelmien toimivuudessa ja käyttöympäristössä voi olla suuriakin eroja, mutta ohjelmatyökalujen ja -ominaisuuksien toimintaperiaatteet ovat samat. Tosin ohjelmaversiosta riippuu pitkälti esimerkiksi se, mitä työkaluja ja ominaisuuksia ohjelma sisältää. Esimerkiksi visualisointi, lujuustarkastelut, animointi yms. eivät välttämättä sisälly jokaisen ohjelman perusversioon. Suurin ero näiden asioiden lisäksi ohjelmien välillä löytyy siitä, kuinka syötetiedot (= perustiedot, joiden avulla määritellään mm. materiaaliominaisuudet, mittatiedot ynnä muut parametrit mallille) annetaan ohjelmaan.

Teoriassa 3D-mallinnusta voidaan tehdä siis, millä tahansa 3D-mallinnukseen tarkoitetulla ohjelmistolla. Käytännössä kuitenkin tällainen toiminta ei välttämättä ole järkevää, ainakaan tehokkaan suunnittelun kannalta. Minulta on usein kysytty, mikä 3D-mallinnusohjelma on mielestäni paras sekä asettamaan eri ohjelmia paremmuusjärjestykseen.

Se, mikä ohjelma on paras milloinkin riippuu täysin siitä, mitä ollaan suunnittelemassa. Tästä syystä mielestäni ei ole järkevää asettaa ohjelmia jonkinlaiseen paremmuusjärjestykseen. Kaikissa ohjelmissa on hyvät ja huonot puolensa, jotka korostuvat eri tavoin riippuen siitä, mihin ja miten ohjelmaa käytetään. Tehokkaan suunnittelun ja ajankäytön kannalta kannattaa suosia oman suunnittelualansa ohjelmistoja, jotka sisältävät kyseisen alan peruselementit standardoiduissa komponenttikirjastoissaan jo valmiiksi.

Se, mitä oman alan ohjelmistoa kannattaa käyttää riippuu myös eniten siitä, mikä ohjelma palvelee käyttäjää ominaisuuksiltaan parhaiten eli soveltuu parhaiten hänen käyttöalueelleen. Toinen seikka on käytännössä myös se, mihin ohjelmaan käyttäjä itse mieltyy eniten ja kokee helpoimmaksi käyttää omassa työskentelyssään. Hintakysymyskin vaikuttaa usein ohjelman valintaan. Ohjelman valintaperustetta kuvaa hyvin motto: ”Monet ostavat Mersun, mutta Ladallakin voi ajaa!” Valintaa tehtäessä täytyy kuitenkin muistaa, että hinta määrittää osaltaan myös pitkälti ohjelman ominaisuuksia.

Ohjelmavalintaan yritysmaailmassa vaikuttavat eniten kuitenkin asiakkaat, sillä parhaimman tuloksen ja tehokkuuden aikaansaamiseksi on usein järkevää käyttää omassa työssään samaa ohjelmistoa kuin asiakkaallakin on. Eri 3D-mallinnusohjelmilla luotuja 3D-malleja voidaan toki käsitellä ja muokata sekä generoida niistä 2D-piirustuksia, mutta tällaisessa toiminnassa piilee aina riski.

Suurin riskitekijä käytettäessä eri 3D-ohjelmia on ohjelmien osittainen epäsopivuus toisiinsa, jolloin kaikki tieto 3D-mallista ei välttämättä generoidu 2D-piirustusmateriaaliin täydellisenä. Puutteet voivat olla niin pieniä, että niitä ei havaita normaalissa kuvamateriaalin tarkastuksessa vaan ongelmat nousevat esiin vasta esimerkiksi tuotannossa. Tämä ymmärrettävästi aiheuttaa suuria kustannuksia sekä työn tilaajalle että tekijälle, joten ei ole ihme että monet yritykset suhtautuvat hyvin skeptisesti muiden kuin omassa käytössään olevien ohjelmien käyttöön.  

Teksti: Esa Tuhola

Oppitunti 2: 3D-mallinnuksen suunnitteluprosessi

Tekninen 3D-mallinnus lähtee hyvin usein liikkeelle ideasta tai luonnoksesta, esimerkiksi asiakkaalla on mainosmateriaali uudesta tuotteesta, jonka pohjalta luodaan ensimmäinen sketsi eli luonnos.

Tällä sketsillä luodaan ensimmäinen solidi eli kappale- tai levymalli riippuen siitä, mitä suunnitellaan.

Näin saatua mallia muokataan haluttujen ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Tuotteen loput ominaisuudet ja osat lisätään tämän ensimmäisen ns. ydinosan ympärille. Tätä kokonaisuutta kutsutaan kokoonpanoksi.

3D-mallinnuksen yksi tärkein tehtävä on se, että sen avulla varmistetaan osien yhteensopivuus toisiinsa, osien tilantarve isommassa kokonaisuudessa sekä osien toiminnallisuus tuotteessa. Hyvänä esimerkkinä on mm. moottorin osat ja sen toiminnan varmistaminen.

Lopullisen 3D-mallin avulla (sisältää kaikki tuotteessa tarvittavat osat ja mekanismit) tuotetaan eli generoidaan tuotannon tarpeisiin tarvittavat 2D-piirustukset sekä osaluettelot ynnä muu oheismateriaali.

Seuraava kuvasarja osoittaa nykyisin käytetyn tekniikan valmistusmateriaalin tuottamiseen edellä kuvatulla tavalla. 

Kyseinen esimerkki on lähtöisin 10-vuotiaan pojan koulutehtävän havainnollistamiseksi tehdystä 3D-mallista, joka nimettiin maailmanpyöräksi koulutehtävän mukaisesti. Samalla se toimii myös esimerkkinä sketsitiedon hyödyntämisestä. Kuten kuvasarjakin (kuvat 1-6) osoittaa samaa sketsiä voidaan käyttää mallinuksen ja kokoonpanon kaikissa vaiheissa.


 Esimerkki: Maailmanpyörä

Ensimmäisessä kuvassa nähdään perussketsi, jonka avulla malli tuotetaan.

 
  Kuva 1 Perussketsi


Toisessa kuvassa määritellään sketsistä esiin ensimmäinen piirre.

Kuva 2 Ensimmäinen piirre - akseli

Kolmannessa kuvassa määritellään esiin seuraava piirre. 

 Kuva 3 Toinen piirre - matkustajavaunut

Ja edelleen neljännessä kuvassa määritellään esiin kolmas piirre.

 Kuva 4 Kolmas piirre – siivekkeet

Kuvassa 5 nähdään näiden esiin määriteltyjen piirteiden kautta määritelty 3D-malli, valmiista kappaleesta.
Kuva 5 3D-malli

Valmiista 3D-mallista generoidaan eli tuotetaan tarvittavat 2D-piirustukset kappaleen valmistusta varten. Kuvassa 6 nähtävissä valmis 2D-piirustus 3D-mallin pohjalta.

 Kuva 6 2D-piirustus

 Oheinen kuvasarja on otos vain yhdestä maailmanpyörän osasta. Tuotteen muut osat mallinnettaisiin samaa tapaa käyttäen valmistuksen mukaisessa järjestyksessä. Kun kaikki osat on saatu mallinnettua, tuotteesta voidaan tehdä kokoonpano, joka kootaan ydinosan ympärille edelleen valmistuksen mukaisessa järjestyksessä. Kuvassa 7 on nähtävissä yksinkertaisen maailmanpyörän kokoonpano.

Kuva 7 Maailmanpyörän kokoonpano

Huomautuksena on todettava, että kyseinen esimerkki on valmistettu vain havainnollistamaan asiaa, joten mikäli tuote rakennettaisiin oikeasti saattaisivat piirteiden esiin määrittämisen vaiheet muuttua valmistustavasta riippuen. Meillä ei ollut aikaa eikä tarvettakaan selvittää tämän 3D-mallin luomista varten sitä, kuinka oikea maailmanpyörä rakennettaisiin.


Teksti: Esa Tuhola

Oppitunti 1: 3D-mallintamisen filosofiasta ja sen tarkoituksesta


3D:llä tarkoitetaan yleisesti ottaen x-, y- ja z-koordinaattiakseleihin perustuvaa kolmiulotteista suunnitteluympäristöä. Käsitteinä termien tulkinta riippuu kuitenkin myös siitä, missä yhteydessä niitä käytetään.

Elokuvateollisuudessa 3D-mallinnus tarkoittaa lähinnä näköiskuvien käyttöä animaatioissa ja esityksissä siten, että tietokoneen esitystä ei pystytä erottamaan filmatusta kuvasta. Hyvänä esimerkkinä 3D-mallinnuksen, animaation sekä visualisoinnin eli renderöinnin, joka antaa animaatioille ja 3D-malleille niiden viimeisen ulkoasun, runsaasta ja menestyksellisestä käytöstä on Peter Jacksonin ohjaama fantasiaelokuvatrilogia Taru sormusten herrasta, joka pohjautuu kirjailija J. R. R. Tolkienin kirjoittamaan fantasiakirjaan.

Mainos- ja markkinointimateriaaliksi tarkoitetuissa 3D-malleissa renderöintiä tarvitaan, koska niissä usein tärkeimpänä lähtökohtana on juuri materiaalin visuaalinen ulkoasu. Siksi tällaisissa tapauksissa 3D-mallit tehdään nimenomaan ulkoasun takia tai selventämään asiaa/ideaa, jota yritetään saada myydyksi.

Kuitenkaan nämä 3D-mallit eivät ole varsinaisesti tarkoittamassamme teknisessä mielessä 3D-mallintamista, vaikkakin ne ovat aika suuri osa kolmiulotteista esitystapaa ja piirtämistä. Tällaisten 3D-mallien ei tarvitse välttämättä täyttää mitään teknisiä vaatimuksia vaan ne ovat enemmänkin taiteellisia teoksia. Teknisten vaatimusten ja osien todellinen toteutuminen taas on ehdoton edellytys 3D-mallinnukselle teknisessä suunnittelussa.

Hyvänä esimerkkinä mainos- ja markkinointimateriaaliksi tarkoitetuista renderöidyistä 3D-malleista ovat mm. arkkitehtien tekemät suunnitelmat uudisrakennuskohteista ympäristöineen. Esimerkkejä löytyy kasapäin internetistä googlettamalla.

Renderöintiä käytetään eniten elokuvateollisuudessa erikoistehosteissa, mainos- ja markkinointialalla muotoilun tukena sekä tietokone- ja videopeleissä kokonaisten maailmojen havainnollistamiseen.

Varsinainen 3D-mallinnus on osien ja kokoonpanojen tekemistä valmistusdokumenttien tuottamista varten. Edellytyksenä on, että nämä 3D-mallit tehdään kuten niiden valmistuskin tapahtuu eli mallihierarkiakin on sama.

3D-mallinnus mainosta varten voidaan aloittaa, vaikkapa auton vasemmasta etupyörästä, mutta valmistukseen tarkoitetun 3D-mallin mallinnus ei voi alkaa siitä – vaikka pyörä sinänsä onkin tärkeä osa autoa. Valmistuksessa se vain sijoitetaan autoon vasta yhtenä viimeisimmistä osista.

Valmistusdokumentit sinänsä ovat perinteisiä 2D-piirustuksia. Esitystä voidaan selventää kolmiulotteisilla aksonometrisillä lisäkuvilla tai varjostetuilla openGL-kuvilla.

Valmistusmalleissa renderöinti on ylimääräinen työ, josta asiakas ei yleensä ole valmis maksamaan. Yleensä renderöinti tilataan mallikohtaisesti erikseen. Yleensä renderöintiä käytetäänkin konesuunnittelussa vain jonkin ominaisuuden korostamiseen kuten esimerkiksi rihlalevyn pintakuviointiin. Ylimääräisten ominaisuuksien lisääminen teknisiin 3D-malleihin aiheuttaa tiedostokoon kasvua, jolloin on aina vaikeampaa saada tietokoneen mallinnuskapasiteetti riittämään työn suorittamista varten.

Teksti: Esa Tuhola

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Tekniikan alan myytit: Tekniikkakonsultit ovat miehiä



Kirjoittajan huomautus: Tämä blogikirjoitus on laadittu yhteistyössä eWork Nordicin kanssa. Kyseinen artikkeli on julkaistu mm. eWork Nordic Oy:n Maaliskuun uutiskirjeessä ja se on luettavissa myös eWork Nordicin sivuilta täältä.

Susanna Kekäläinen eWorkista pyysi minua mukaan yhdeksi kirjoittajaksi tähän eWork Nordicin blogisarjaan.  Huomisen Naistenpäivän läheisyyden vuoksi minun blogikirjoitukseni sai kunnian startata blogikirjoitusten sarjan.
Kiitokset Susannalle ja eWorkille!

Tekniikkakonsultti Kristiina Viitanen, EduMo Oy

Tekniikan alan myytit: Tekniikkakonsultit ovat miehiä

Pohjoismaiden suurimman konsulttiverkosto eWorkin verkostossa on osaavia ICT-, johdon- ja teknisen alan konsultteja Suomessakin runsaasti. Konsulttien ympärillä vallitsee myös paljon myyttejä. Blogisarjassamme verkostomme konsultit pyrkivät omien kokemustensa kautta purkamaan näitä myyttejä. Blogikirjoitukset aloittaa tekniikkakonsultti Kristiina Viitanen, EduMo Oy purkaen myyttiä aiheesta: "kaikki tekniikkakonsultit ovat miehiä". Kristiinan osaamisalue nykyisessä työssään: projektinhallinta, 3D-mallintaminen ja dokumentointi ja hän on toiminut Itsenäisenä konsulttina/yrittäjänä noin 4 vuotta.

Työskentelen 3D-suunnittelutehtävissä teknisen alan konsulttina perheyrityksessämme EduMo Oy:ssä erilaisissa teollisuuden alan yrityksien tuotekehitysprojekteissa ja olen toinen yrityksemme kahdesta 3D-suunnittelijasta.  
Miksi kirjoitan juuri tästä aiheesta, johtuu siitä että tekniikan alalla olen näennäisesti;”sooloilija, poikkeusyksilö, roolinrikkoja, muukalainen ja silmätikku – toisin sanoen olen nainen. Olen näet väärän sukupuolen edustaja, joka työskentelee ammattialalla, joka on vahvasti leimautunut sukupuolen mukaan eli suuri määrä ammatin edustajista on yhtä ja samaa sukupuolta” - tässä tapauksessa siis miehiä. /4/
Tekniikkakonsulttina toimiakseen ei tietenkään tarvitse olla mies, mutta väistämätön tosiasia on jo tilastojenkin valossa, että suurin osa teollisuuden alalla toimivista työntekijöistä on miehiä. "Elinkeinoelämän Keskusliiton tilaston mukaan mm. vuonna 2012 naisten osuus teollisuuden alan kaikesta työvoimasta oli noin 25 %."/1/  En ole koskaan kohdannut syrjintää siksi että olen nainen, mutta ennakkoluuloja, jotka liittyvät vahvasti esimerkiksi tietotekniseen osaamiseeni sekä kykyyni ymmärtää teknisiä asioita.

Ennakkoluulo nro 1: Osaakohan se nyt varmasti käyttää tuota tietokonetta ja 3D-mallinnusohjelmaa? Jep, kyllä osaa.
Olen ollut monesti huvittunut, kun ohjelmisto-osaamistani ensin kyseenalaistetaan ja sitten ihmetellään. Minä olen yrityksessämme se, joka tekee asiakkaiden profiilit ja viritän piirustuspohjat kuntoon mm. tiedonsyöttöä varten. Kokemusta 3D-mallinnusohjelmista minulla on vuodesta 2002 lähtien, jolloin kävin ensimmäiset 3D-mallinnuskurssit ammattikorkeakoulussa opiskellessani.
Ennakkoluulo nro 2: Ymmärsiköhän se nyt varmasti, mitä sanottiin? Yleensä kyllä, mutta ilmoitan kyllä, mikäli en ymmärtänyt.
Alan termit ja niiden käyttö ovat tulleet tutuksi vuosien mittaan, mutta pidän mieluummin siitä että kaikki osapuolet ymmärtäisivät mahdollisimman vaivattomasti toisiaan – painotus sanalla ”vaivattomasti” ja siis vältän jos vain mahdollista erikoistermien käyttöä. Lisäksi minulle on pienestä pitäen opetettu, että "tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa". Kysyn siis aina tarkennusta niin kauan kunnes ymmärrän mitä tarkoitetaan, ja jos en jotakin asiaa ymmärrä niin uskallan myös rohkeasti sanoa, että "hei, nyt en ymmärrä mistä puhutaan". Mielestäni tämän ei kuitenkaan pitäisi riippua sukupuolesta lainkaan vaan aina pitäisi uskaltaa kysyä, jos asiat jäävät epäselväksi, onpa sitten kyse naisesta tai miehestä.
Ennakkoluulo nro 3: Naisethan eivät tiedä mitään tekniikasta? Vai tietäisivätköhän sittenkin...
Nykypäivänä tekniikalta ei voi välttyä enää lähes millään alalla. Se on ujuttautunut osaksi jokapäiväistä elämäämme. En väitä tietäväni paljoa tekniikasta, olen näinä vuosina oppinut kuinka vähän itse asiassa tiedänkään, mutta olen oppinut miten ja mistä voin hakea lisää tietoa sitä tarvitessani. Mielestäni sillä, kuinka paljon tiedämme jostakin asiasta, ei nykymaailmassa enää pötkitä kovin pitkälle, sillä tiedonmäärä moninkertaistuu joka hetki. Emme kerta kaikkiaan ehdi saati pysty omaksumaan kaikkea mahdollista tietoa - eikä se ole tarpeellistakaan. Paljon tärkeämpää on se, että osaamme soveltaa, etsiä ja suodattaa tietoa, jotta juuri oikea tieto on käytössämme silloin kun tarvitsemme sitä.
Uskon että se, miksi itse olen ajautunut tekniikan alalle, johtuu pitkälti kasvuympäristöstäni. Yrittäjä-vanhempani perustivat konepajan, kun olin 8-vuotias ja isäni hankki ensimmäisen 3D-ohjelmistonsa ollessani vasta 6-vuotias. Tietokoneita sekä niihin liittyviä laitteistoja olen käyttänyt siitä asti kuin meillä on niitä kotona ollut. Hurjassa nuoruudessani 90-luvulla olin "nörttityttö". Tästä itse asiassa kenties juontaakin juurensa se, että työskentelen naiselle poikkeuksellisella alalla ja naiselle poikkeuksellisissa tehtävissä, sillä tutkimuksien mukaan eriytyminen sukupuolen mukaan tapahtuu jo varhaisnuoruudessa - ainakin mikäli on uskominen Tasa-arvotiedon Keskuksen teettämää tutkimusta (minna.fi).
"Suomessa lasten eriytyminen näkyy jo peruskoulun ainevalinnoissa. Ainevalinnat ja opiskelualat ovat Suomessa edelleen sukupuolisidonnaisia. Pojat suorittavat tyttöjä enemmän matematiikan ja luonnontieteiden valinnaisia opintoja. Toisaalta tytöt opiskelevat poikia enemmän ja monipuolisemmin vieraita kieliä."/2/ ja /3/
Uskon, että lapsuusikäisenä saamani kannustus tutustua uuteen tekniikkaan ja positiiviset kokemukseni ovat ohjanneet valintojani pitkälti myös yläasteikäisenä ja myös sitä vanhempana. Kiinnostukseni tietotekniikkaan on säilynyt mukana kokoajan, sillä myös ammattikorkeakoulussa haalin vapaasti valittavista opinnoista ATK-kursseja ja kävin myös ensimmäiset viralliset 3D-mallinnuskurssit (Vertex 2D ja 3D). Olisin halunnut suuntautua ohjelmointiin, mutta se suuntautumislinja lakkautettiin juuri sinä vuonna kun meidän oli aika tehdä valintamme suuntautumisesta. Valitsin lopulta koko tekniikan alalle yhteisen suuntautumisvaihtoehdon tuotantotalouden, jossa perehdyimme mm. logistiikkaan, markkinalähtöiseen tuotekehitykseen, projektinhallintaan yms.
Koska minuun on pienestä saakka iskostettu kiinnostunut ja utelias asenne tekniikkaa ja teknologiaa kohtaan, sieltä kumpuavat motivaationi ja intohimoni myös työskennellä tällä alalla. Mielestäni tätä samaa asennetta ja tukea tarvitsevat myös nykypäivän lapset, jotta heistä voi joskus tulla osaajia tekniikan alalle.
Samalla kun tekniikka ulottaa lonkeronsa lähes alalle kuin alalle myös sen vetovoima kasvaa jatkuvasti ja uskon, että ala alkaa yhä enenevässä määrin kiinnostaa myös naisia. Mietitäänpä hetki vaikkapa 3D-suunnittelua, joka on tälläkin hetkellä valtaamassa alaa mm. kaupan alalla (verkkokauppa sovellukset, virtuaaliset sovituskopit yms.) ja tekstiiliteollisuudessa (3D-kaavoitus, 3D-vaatteiden muotoilu, renderöinti yms.). Nämä alat ovat tilastojenkin mukaan todella naisvaltaisia aloja, joten mielestäni on vain ajan kysymys koska tekniikan ala alkaa ylipäätänsä "naisvaltaistua". Tähän menee kuitenkin aikaa johtuen siitä, että Suomessa koulutusaloilla ja ammateissa segregaatio eli sukupuolenmukainen eriytyminen on todella jyrkkää. "Elinkeinoelämän Keskusliiton tilaston mukaan kansainvälisesti verrattuna suomalaiset työmarkkinat jakautuvat poikkeuksellisen voimakkaasti naisten ja miesten töihin. Toimialoittainen jakautuminen on EU-maiden neljänneksi voimakkainta./1/
Miksi kirjoitan juuri tästä aiheesta johtuu siitä, että tekniikan alalla olen; ”riskinottaja ja roolinuudistaja”./4/
Mielestäni ja omasta näkökulmastani katsoen naisten vahvuus tekniikkakonsulttina on juuri vahvasti naiseuteen liittyvissä asioissa kuten empaattisuudessa ja kyvyssä asettua toisen asemaan. Ylipäätänsä suuntautuneisuudessa muihin ihmisiin, joka on nähtävissä mm. sosiaalisina taitoina asiakaspalvelutilanteissa ja -tilannetajussa, yhteisöllisyydessä sekä halussa auttaa muita yhdistettynä uteliaisuuteen, pitkäjänteisyyteen ja tunnollisuuteen. Juuri näitä ominaisuuksia teollisuus ja tekniikan ala nyt ja tulevaisuudessa tarvitsee - erityisesti mitä kuluttajalähtöisemmäksi teknologia muuttuu.
Näiden asioiden lisäksi naiset ovat joustavia, suvaitsevaisia ja sopeutumiskykyisiä, meillä on luontainen kyky soveltaa opittuja asioita, yhdistellä asioita uudella tavalla, ideoida ratkaisuja ja ratkaista ongelmia - joudummehan sitä tekemään jatkuvasti normaalissa elämässämmekin. Toisin sanoen olemme siis varsin loistavia toimimaan myös tekniikkakonsultteina tekniikan alalla.
Ja teille, jotka vielä epäilette pärjäävätkö naiset tekniikan alalla tiesittekö, että ...
• Mary Anderson keksi ja kehitti tuulilasinpyyhkijät /5/
• Tabitha Babbitt keksi ja kehitti pyörösahan /6/
• Josephine Cochrane keksi astianpesukoneen (nykyäänkin tunnettu pesukonemerkki Whirlpool) /7/
• Marie Curie keksi sädehoidon /8/
• Maiju Gebhard (suomalainen nainen) keksi astiankuivauskaapin /9/
• Grace Hopper kehitti ja myötävaikutti korkean tason ohjelmointikielen muodostumiseen sellaisena kun me sen nykyisin tunnemme. Hän oli yksi tietojenkäsittelytieteen uranuurtajista. /10/
• Margaret Knight keksi ja kehitti paperipakkauksen sekä teki suunnitelman laitteesta, jolla niitä kyettiin valmistamaan /11/
• Stephanie Kwolek keksi Kevlarin /12/
... muutamia tekniikan ja teknologian alalla toimineita naisia mainitakseni.
Loppujen lopuksi mielestäni ei ole kuitenkaan tärkeää, onko tekniikkakonsultti juuri mies vai nainen, kunhan hän on tekniikan alasta kiinnostunut osaaja joka osaa asiansa ja tietää, mitä tekee sekä on valmis tarvittaessa ottamaan selvää asioista ja päivittämään omaa osaamistaan sekä tietämystään.
 Kristiina Viitanen, EduMo Oy

--------------------------------------------------------------

Tämän artikkelin kirjoittamisessa käytetyt lähteet:

/1/ Elinkeinoelämän keskusliiton nettisivut, http://www.ek.fi/ek/fi/tyomarkkinat_ym/tyoelama/tasa_arvo/naiset_miehet/koulutusvalinnat.php [viitattu 03.01.2014]
/2/ Tasa-arvotiedon keskuksen nettisivut, http://www.minna.fi/web/guest/koulutustaso_ja_-valinnat [viitattu 03.01.2014]
/3/ Opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivut, http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okmtr18.pdf?lang=fi [viitattu 03.01.2014]
/4/ Ari Perälä, Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma, ”OLETKO KOVA POIKA VIRKKAAMAAN PANNULAPPUJA ? - MINÄ EN !”, Jyväskylän yliopisto, Kevät 2003, https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18186/G0000166.pdf?sequence=1, [viitattu 03.01.2014]
/5/ Wikipedia vapaa tietosanakirja, http://en.wikipedia.org/wiki/Mary_Anderson_%28inventor%29, [viitattu 03.01.2014]
/6/
Wikipedia vapaa tietosanakirja, http://en.wikipedia.org/wiki/Tabitha_Babbitt, [viitattu 03.01.2014]
/7/
Wikipedia vapaa tietosanakirja, http://en.wikipedia.org/wiki/Josephine_Cochrane, [viitattu 03.01.2014]
/8/ Wikipedia vapaa tietosanakirja, http://fi.wikipedia.org/wiki/Marie_Curie, [viitattu 03.01.2014]
/9/ Wikipedia vapaa tietosanakirja, http://en.wikipedia.org/wiki/Dish_draining_closet, [viitattu 03.01.2014]
/10/
Wikipedia vapaa tietosanakirja, http://en.wikipedia.org/wiki/Grace_Hopper, [viitattu 03.01.2014]
/11/
Wikipedia vapaa tietosanakirja, http://en.wikipedia.org/wiki/Margaret_E._Knight, [viitattu 03.01.2014]
/12/ Wikipedia vapaa tietosanakirja, http://fi.wikipedia.org/wiki/Stephanie_Kwolek, [viitattu 03.01.2014]